Kennel Raappavuoren

Taustaa

Olen lapsesta saakka ollut kiinnostunut kaikenlaisista eläimistä ja touhunnut erilaisten koirien parissa. Mummolassa oli lehmiä, lampaita, kissoja, kaneja, koiria ja sieltä sain opit eläinten kanssa touhuiluun luontevalla ja maanläheisellä tavalla.
Kotonamme oli labradorinnoutajanarttu Outi, jonka parissa vietin lapsuuteni ja nuoruuteni. Tätini piti koirahoitolaa ja kasvattaa edelleen shelttejä kennel Milennas -nimellä ja sitä kautta tulikin monet rodut tutuiksi sekä hyvät vinkit koiranpitoon ja kasvatukseen ja tulee edelleen.

Lemmikkikaartiimme on vuosien varrella kuulunut myös akvaario (32 kalaa), yhdeksän gerbiiliä, neljä kääpiöhamsteria, kultahamsteri, Sulo-marsu ja naurukyyhky Allu, joista kaikista on jo aika vuosien saatossa jättänyt.
Naurukyyhkyt Rauha ja Tiitu muuttivat Hämeenlinnaan siivekkäitä harrastavan ystävän luokse, sillä lintuallergiani paheni.

Koirakokemusta tuli myös naapurin suursnautseriuros Tahvosta, jonka kanssa vietin aikaani lenkillä ja koulutuskentällä.
Ensimmäinen oma koirani oli dobermanninarttu, jonka hankin Kaasisen Caritalta ja Juhanilta keväällä -87.
Olen suorittanut mm. kehätoimitsija- ja tottelevaisuuskoulutusohjaajakurssin, jalostusneuvojien peruskurssin, ulkomuototuomareiden peruskurssin alkeiskurssin kaksi kertaa (1991 ja 2021), kasvattajan perus- ja jatkokurssin sekä kasvattaja-akatemian, toiminut koulutusohjaajana, Orimattilan kennelkerhon sihteerinä, SnaPi-lehden palstanpitäjänä 2014-17 ja käyn edelleen talkoissa koiratapahtumissa. Olen jäsenenä monissa koirakerhoissa (linkeissä) ja luottamustehtäviäni ovat Salpausselän Koirankasvattajat ry:n Pj. (hallituksen jäsen vuodesta 2007 ja Pj. vuodesta 2014), SuKoKa ry:n hallituksen jäsen sekä sen Kasvattaja-jäsenlehden lehtitoimittaja 2015-2021 ja Suomen Snautserikerho ry:n jalostustoimikunnan jäsen vuodesta 2008 lähtien (vpj. 2016 - 19), 1.1.2021 alkaen jälleen sen vpj., joten monenlaista koiriin liittyvää toimintaa tulee harrastettua.
Minulle on myönnetty Suomen Snautserikerhon hopeinen ansiomerkki vuonna 2017. Suomen Kennelliitto on myöntänyt meille Vuolasvirta-palkinnon vuonna 2021. Minulle on myönnetty Suomen Snautserikerhon kultainen ansiomerkki vuonna 2022.

Mieheni kotona on aina ollut metsästyskoiria. Niitä on myös kasvatettu ja Jounin isä toimii edelleen aktiivisesti Kainuun Riistanhoitoyhdistyksessä sekä hirvikoirakokeiden tuomarina. Jouni on palvellut armeijassa ja YK-joukoissa koiraohjaajana. Libanoniin hän vei Suomesta mukanaan saksanpaimenkoirauros Sajaxin, joka osoittautui erinomaiseksi työkoiraksi vaikka annettiin armeijalle perheestä pitovaikeuksien vuoksi.
Jounille on vastaanottanut YK:n rauhanturvajoukoille osoitetun Nobel-palkinnon 1988.

Luontevaa oli, että molempien kiinnostus koiraharrastusta kohtaan johti Vantaalta (Raappavuorenkujalta) Orimattilaan muuttoon väljempiin asuintiloihin ja omaan pihamaahan sekä toisen koiran hankintaan.

Vuosien saatossa on perheeseemme kuulunut useampi koira. Asumme omakotitalossa Pennalan kylässä Orimattilassa ja perheeseemme kuuluvat lisäksemme lapset Ville (s.-92) ja Veera (s.-94), jotka asuvat jo pois kotoa, mutta touhuavat edelleen koiriemme kanssa tiiviisti. Kennelnimi meille myönnettiin vuonna 1990, dobermannipentueet meillä on ollut vuosina 1991, - 92, -93 ja snautseripentueet 2008, -10, -11, -13, -14, -15, -16, - 17, -19, -20 ja -22.
Tavoitteenamme ei ole ollut kasvattaa pelkästään näyttely- tai kilpailukoiria vaan hyväluonteisia ja terveitä perheenjäseniä, asiallisiin koteihin rodunomaisella ulkomuodolla varustettuna.

Toivomme, että jokainen koiranomistaja tuntee vastuunsa koiraa ja ympäristöä kohtaan - koirahan on hoidettava ja hallittava seuraavat 10 -15 vuotta ja matkan varrella voi sattua monenmoista, olemme aina valmiit jakamaan kasvattiemme tuomat ilot ja surut.

Taukoa koiraharrastuksesta emme ole pitäneet vaikka pentueista aikaa välillä vierähti - lenkkeilemme, koulutamme, harrastamme edelleen, joskin enimmäkseen viereisillä pelloilla tai lähimetsissä. Välillä piipahdamme näyttelyissä tai kentillä joko oman kanssa, muita ohjaten tai muuten vaan koiria katsellen.


Up!